Oon mestari alottaan näitä blogeja, ja vielä parempi hylkäämään ne, kun into ja kiinnostus lopahtaa, tai kuten viimeisimmän suhteen kävi, kameran edessä oleminen kävi ylivoimaisen vaivaannuttavaksi. Ei taida tästä tytöstä tulla rättibloggaria(vaikka kieltämättä edellytykset siihen alkais olla aika kohillaan, kiitos Camdenin vintagekauppojen ja nykyisen duunin)
Anyhow. Olkoon tämä blogi tämmönen rennolla otteella väsätty kuulumistenpäivittelypaikka, jotta ihmiset( lähinnä varmaan Äiti ja Iskä) pysyis kärryllä, että miten elämä täällä Lontoossa rullaa.
Niin. Lontoossa. Paljon on vettä virrannut Vantaassa ja asioita ehtinyt tapahtua viimeisen puolen vuoden aikana. Tämän seurauksena Australian aurinko jäi taakse, ja vaihtui kesäkuussa Englannin vesisateisiin. No, ei täällä aina sada, nytkin huidellaan yli kahdenkymmenen asteen lukemissa ja koko elokuu oli varsin lämmin ja aurinkoinen. Mutta kun juhannuksen kieppeillä tänne saavuin laukku täynnä ihania kesähörselöitä, ja vastassa oli suomalaista kesäkeliä läheisesti muistuttava 15c ja vesisadetta, niin ei paljoa hampaita naurattanut. Vitutti kuin sitä kuuluisaa oravaa pakkasella.
Nojoo. Säästä(kin) voin tehdä oman postauksen sitten joskus.
Tänne ajatelin päivittää kuulumisiani, ja (varsin subjektiivisia) kokemuksia ja havaintoja Lontoosta ylipäätään. Kuvia tulee, kunhan jaksan kaivaa hyllyni kätköistä sinne maastoutuneen USB piuhan, jotta saan puhelimen muistin tyhjennettyä. On muuten ollut työn alla vasta noin kuukauden verran sekin homma. Tough life.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti